Historia

Historia-osio työn alla... Please be patient...

Drive 60-vuotta 2016

Drive 50-vuotta suomalaista sulkapalloa

Sulkapalloseura Drive r.y. juhlisti komeasti 50-vuotista seuratoimintaansa kutsumalla kaikki jäsenensä 6.5.2006 juhlaillalliselle Svenska Klubbenille, Helsingin Kruununhakaan.Seura tarjosi täyden kolmen ruokalajin illallisen ruokineen ja juomineen kaikille juhlaan osallistuneille, joita ilmoittautui n. 90 henkilöä seuran ulkopuolisine kutsuvieraineen. Juhlassa esitettiin juhlapuheiden lisäksi myös Tuomo Tennilän toimesta seuran värikäs historiikki videoesityksineen.

Drive moninkertainen Suomen seuramestari

Sulkapalloseura DRIVE on pääkaupunkiseudun johtava kilpaseura, joka on voittanut Suomen mestaruuden useita kertoja.

SULKAPALLOSEURA DRIVE VUOSINA 1996-2006

Sulkapalloseura Drive on perustettu 14.5.1956 Helsingin Herttoniemessä. Lauri Eriksson 25.5.2006

Johdanto

Sulkapalloseura DRIVE vietti 40-vuotis juhliaan 9.11.1996 ravintola Valgoordissa Vallilassa. Juhlissa seura vastaanotti onnitteluja (kuva 1), pidettiin puheita, luovutettiin kunniapuheenjohtajan nuija Lauri Erikssonille sekä julkistettiin seuran värimonistettu historiikki Sulkapalloseura Drive ry:n 40-vuotistaipaleelta (kirjoittaja Lauri Eriksson). Sen sähköinen versio on seuran Internet-sivuilla. Seuraavassa on käsitelty toimintaa ja tapahtumia vuosina 1996-2006. 

Kuva 1. Driven 40-vuotisjuhla ravintola Vallgoordissa v. 1996 keskellä Matti Vilkman pj. ESB ja Eero Mäkelä

Harjoitusolosuhteet

Vuonna 1996 syyskaudella harjoiteltiin Ruskeasuon, Vuosaaren yläasteen, Vuosaaren urheilutalon, Glorian ja Malmin kauppaopiston halleissa 126 kenttätuntia viikossa. Vuoden 1998 syksystä vuoden 2000 kesään Ruskeasuon palloiluhalli oli remontissa ja jouduimme tämän vuoksi hankkimaan pelipaikkoja väliaikaisesti mm. Kulosaaren, Alkon Salmisaaren ja Maunulan väestösuojan sulkapallohalleista. Vuosaaren yläasteella, jossa seuralla oli pelitunteja yhtämittaisesti vuodesta 1973 lähtien, pelaaminen päättyi vuoden 2001 keväällä. Vuoden 2001 syksystä lähtien seuralla on ollut pelitunteja vain Ruskeasuon ja Vuosaaren urheilutalon palloiluhalleissa. Talvikausina on Ruskeasuolla pelattu viitenä ja Vuosaaressa kahtena päivänä viikossa. Myös kesäisin on kummassakin hallissa ollut harjoituksia parina päivänä viikossa.Seura on järjestänyt ohjattua junioritoimintaa viimeisen kymmenen vuoden aikana Ruskeasuon ja Vuosaaren halleissa sekä muutaman vuoden ajan Malmin Kauppaopiston hallissa. Useita seuran pelaajia osallistui liiton palkkaaman kiinalaisvalmentajan vetämiin harjoituksiin vuosina 1995-98.Leirejä on järjestetty lähes joka vuosi Pajulahden Urheiluopistolla (kuva 10).

Seuran talous ja ATK

Seuraa on menneinä vuosina pyritty pyörittämään suhteellisen pienin pääomin. Drive:n voittaessa kolme kertaa peräkkäin seurajoukkueiden SM:n vuosina 1997-1999 aiheutui siitä ylimääräisiä kuluja, kun joukkue lähetettiin mestariseurojen Eurooppa Cupiin Irlantiin. Kun vielä samoihin aikoihin oli seuran laskutuksessa ongelmia ajauduttiin kassakriisiin. Tämän johdosta pidettiin kriisikokous syksyllä 1998, jolloin sovittiin tärkeimpien tehtävien hoidosta (kilpailujen järjestäminen, pelituntien hoito, laskutukset jne). Asiat saatiin pyörimään ja taloustoimintaa vahvistettiin ostamalla kannettava tietokone ja kirjanpito-ohjelma talvella 1999. Lisäksi saatiin ilmaiseksi käyttöön kilpailujen järjestämisohjelma Turaswin kesällä 1998. Näiden hankintojen avulla resursseja vaativaa manuaalista työtä on saatu huomattavasti vähennettyä. Seuralle tehtiin Internet-sivut vuonna 1999, joka on helpottanut tiedottamista. Vuodesta 2002 on näillä sivuilla ollut automaattinen kilpailuilmoittautumisohjelma , mikä on helpottanut sekä seuran pelaajien ilmoittautumista että toimihenkilöiden työtä. Tämä ei kuitenkaan riittänyt. Vuoden 2004 lopusta jouduttiin laskutus, kirjanpito ja kokouskutsut siirtämään Töölön kirjanpitotoimiston tehtäväksi.Seura omistaa neljä 70-luvulla hankittua Vuosaaren Urheilutalo Oy:n osaketta. Vuoden 2006 alussa seuran talous oli hyvässä kunnossa.

Kuva 10. Pajulahden urheiluopistolla leirillä talvella 2005

Taulukko 1.

Pelimenestys

Seura saavutti kolme peräkkäistä joukkueiden Suomen mestaruutta vuosina 1997, -98 ja –99 kuten aikaisemmin mainittiin (kuva 2 Takana vasemmalta: Jari Eriksson, Jyri Aalto, kapt. Ari Nyqvist, Saara Hynninen, Pia Pajunen, Ilkka Nyqvist, Taru-Liisa Hirvonen, Veera Hynninen, Noora Virta, Henri Norio, Ville Kinnunen). Vuoden 1999 jälkeen muutamia avainpelaajaa siirtyi muihin seuroihin koska Ruskeasuon remontti vei seuralta harjoitustilat kahdeksi vuodeksi. Vuonna 2003 Drive joutui luopumaan kokonaan kilpailusta, kun sen tärkeimmät pelaajat olivat estyneitä eri syistä pelaamasta kisassa. Sen jälkeen Drive ei ole osallistunut joukkue SM kilpailuihin. Suomen mestaruuksia on seurassamme voittanut eniten Nina Sundberg (yhdeksän vuosina 1985-1993) ja Jyri Aalto (viisi vuosina 1994-2001). Jyri voitti miesten himoitun kaksinpelin Suomen mestaruuden vuosina 1999-2001. Jyri oli pelaamassa myös olympialaisissa Sydneyssä vuonna 2000. Ilkka Nyqvist ja Ville Kinnunen voittivat vuosina 1998 ja 1999 Suomen mestaruuden nelinpelissä (taulukko 1). Juniori- ja senioriluokissa on tullut paljon Suomen mestaruuksia. Merkittävimmät ovat ”triplat” eli pelaaja on voittanut samana vuonna kaikissa kolmessa pelimuodossa mestaruuden. Triplan ovat saavuttaneet Saara Hynninen 19-luokassa vuonna 1998 (kuva 3) ja Jyri Aalto 35-luokassa vuonna 2006 (kuva 9). Muitakin seniorimestaruuksia on tullut viime vuosiin asti mutta viimeisin juniorien Suomen tai ikäkausimestaruus seuralle tuli Veera Hynnisen toimesta TK-19-luokassa vuonna 2002 (kuva 6). Pisimmän aikaa valioluokassa ovat seuran jäsenistä yhtäjaksoisesti olleet Jari Eriksson vuosina 1983-2002 ja Jyri Aalto alkaen vuodesta 1985.

Kuva 9. Nelinpelin entiset Suomen mestarit vuoden 2006 Veteraanien SM:n MN-35-luokan palkintojen jaossa. Vasemmalta hopeaa Michael Segercrantz ja Lasse Lindelöf TS ja HBC ja mestarit Jyri Aalto Drive ja Jari Eriksson Drive

Kuva 2. Suomen joukkuemestarit vuonna 1998

Kuva 3. Oikealla vuoden 1998 TN-19-luokan Suomen mestarit Noora Virta ja Saara Hynninen Drive

Seuran puuhamiehet, pitkäaikaiset jäsenet ja kokoukset

Seuralla on ollut pitkäaikaisia työmyyriä, jotka ovat tehneet mahdolliseksi Drive:n 50-vuotisen toiminnan. Taulukossa 2 on esitetty seuran kaikki puheenjohtajat, sihteerit ja laskutuksesta ja kirjanpidosta huolehtineet rahastonhoitajat. Taulukossa on useimmin nimet Lauri Eriksson, Eero Mäkelä ja Tapani Aalto. Seurassa on myös muita tehtäviä, joissa on toiminut muitakin kuin taulukossa mainittuja henkilöitä. He ovat uhranneet aikaansa seuran toimintaan kuten valmentamiseen, kilpailutoimintaan ja pelituntien hallinnointiin. Valmentamiseen pitkäaikaisesti osallistuneista mainittakoon erikoisesti Ari Nyqvist 1960…90-luvuilla, Samuli Aalto 80- ja 90-luvuilla sekä Lauri Eriksson 1960…2000-luvuilla.Seuran jäsenten vaihtuvuus on ollut suuri. Seurassa on ollut jäsenenä parituhatta ihmistä. Näistä vain kolme on ollut jäsenenä yhtäjaksoisesti yli neljäkymmentä vuotta ja yli viisi vuotta jäseninä olleita on tällä hetkellä 46. Jäsenluku on vaihdellut 100:n ja 300:n välillä riippuen pelikenttätuntimäärästä ja siitä miten nopeasti maksunsa hoitamatta jättäneet on erotettu. Taulukkoon 3 on poimittu nykyisistä jäsenistä yli 30 vuotta jäseninä olleet henkilöt. Seuran ja hallituksen kokoukset on lähes poikkeuksetta järjestetty viimeisen kymmenen vuoden aikana Ruskeasuon palloiluhallin kahviossa vuoden 1998 kriisikokousta lukuun ottamatta, joka pidettiin hallin katsomossa. Yleisissä kokouksissa on yleensä ollut paikalla alle kymmenen henkeä (kuva 5).

Kuva 6. Veera Hynninen v. 2002 TK 19 SM ja SSuL:n puheenjohtaja Eero Holstila

Kuva 5. Driven Syyskokous Ruskeasuon palloiluhallin kahviossa v. 2001. Vas. Simo Hynninen, Reima Linnavirta, Nina Roini, Lauri Eriksson ja Joona Manner

Taulukko 2.

Seuran järjestämät kilpailut

Seura on järjestänyt viimeisten kymmenen vuoden aikana vuosittain lokakuussa kansainvälisen Eliittisarjan osakilpailun 2 (luokat V, A, B, C, (D)) sekä juniori(ranking)-kilpailun. Kilpailut on järjestetty pääasiassa Ruskeasuon hallissa lukuun ottamatta aikaa, kun halli oli remontissa vuosina 1998-2000. Tuolloin kisat pelattiin Espoon Matinkylässä ja Vantaan Rajakylän Campo Sport Centerissä. Eliittikisat ovat viime vuosina paisuneet niin isoiksi, että D-luokan poisjättämisestä huolimatta ne on täytynyt pelata kolmipäiväisinä (pe-la-su).Viimeisen kymmenen vuoden aikana valioluokkien kaksinpelivoittajaksi on yltänyt Markus Rouvinen neljästi (kuva 7) ja Saara Hynninen kolmesti (taulukko 4).Junioriranking-kilpailuun ovat lähes poikkeuksetta osallistuneet kaikki Suomen kärkipään juniorit ja parina vuonna myös ulkomaalaisia. Junioriranking-kilpailut ovat myös paisuneet niin isoiksi, että ne juuri ja juuri on saatu pelattua kahtena päivänä (lauantaisin on viime vuosina pelattu klo 9-22).Seura on lisäksi lähes joka vuosi järjestänyt seuran juniorien välisen kilpailun.

Kuva 7. Driven Eliittikisan loppuottelijat 2003 Jyri Aalto Drive ja Markus Rouvinen TS.

Taulukko 4.

Toiminta Sulkapalloliitossa

Seuran jäsenistä Tuomo Tennilä on ollut 70-luvun alkupuolelta lähtien lukuisissa liiton tehtävissä. Hän on mm. ollut Sulkapallolehden toimittajana yhtäjaksoisesti v.1974 lähtien ja toiminut liiton puheenjohtajana, toiminnan johtajana sekä lukuisissa toimikunnissa. Lauri Eriksson oli liiton tilintarkastajana vv. 1974-2004. Reima Linnanvirta on viime vuosina ollut useissa liiton toimikunnissa. 

Taulukko 3.

Seuran palkitut

Sulkapalloliiton 60-vuotisjuhlissa syksyllä 2004 liitto myönsi seuralle hopeisen ansiomerkin (kuva 8). Samassa tilaisuudessa hopeinen ansiomerkki myönnettiin Lauri Erikssonille ja pronssinen useille muille seuran jäsenille.

Kuva 8. SSuL:n 60-vuotis-juhlissa v. 2004 vastaanottivat SSuL:n seurahopeamerkin ESB, DRIVE (Lauri Eriksson) ja ÖIF.

Entä sitten

Menneenä vuosikymmenenä seuralla on ollut mahtavaa kilpailumenestystä, joka perustui 70-luvulla alkaneelle juniorien valmennustoiminalle. Menestys on ollut laskusuunnassa viime vuosina, kun seuran kärkipelaajia on siirtynyt edustamaan muita seuroja ja jäljelle jääneiden keski-ikä alkaa olla suurehko. Seuran pakolliset hallinnolliset työt, kuten laskutus ja kirjanpito siirretty kirjanpitotoimistolle. Kilpailujen järjestämisen ja ilmoittautumisen apuna sekä jäsenrekisterin ylläpitoon on käytettävissä ATK-ohjelmat. Kaikki nämä ovat helpottaneet suunnattomasti seuran rutiiniasioiden hoitoa verrattuna edellisiin vuosikymmeniin. Ongelmana seuralla on ollut riittävien harjoitusaikojen saanti joko samasta hallista tai lähellä toisiaan sijaitsevista halleista. Varsinkaan junioreille ei ole pystytty järjestämään riittävästi viikoittaisia harjoituskertoja. Huippupelaajaksi haluavan on aloitettava harjoittelu alle kymmenvuotiaana ja jatkettava sitä tiiviisti lähes joka päivä yli 10 vuotta. Uusia valioluokan pelaajia voi saada omista junioreista tai muista seuroista. Näin seuran pelaajat voisivat vastaisuudessakin pelata valioluokkien voitoista ja mestaruudesta joukkueiden SM-kisoissa. Seuran hyvä rahatilanne antaa toiminnalle mahdollisuuksia ja toivottavasti seurasta löytyy tulevaisuudessa aktiivisia vetäjiä, jotta myös seuran pelimenestys saadaan uuteen nousuun.

Tästä se alkoi

Teksti: Lauri Eriksson 21.10.1996

Kuvat: 1-10 ja 12 Lauri Eriksson, muut Samuli Aalto

Täydennetty 19.3.1999 Lauri Eriksson

Seuran perustamisidea syntyi ryhmässä, joka pelasi sulkapalloa Degerön seurojentalolla. Tähän ryhmään kuuluivat Einer Lindroos, Helmer Tuominen, Lauri Ahtiluoto ja Alf Harding. Nämä kiinnittivät Herttoniemessä mm. sähköpylväisiin kokouskutsuja sulkapalloseuran perustavaan kokoukseen. Kokous pidettiin 14.5.1956 Herttoniemessä Hiihtomäentie 27:n kellaritiloissa. Läsnä oli 15 henkilöä (mm. Lauri "Lasse" Eriksson ja Matti Vilkman). Seura päätettiin perustaa ja nimeksi ottaa Sulkapalloseura Drive. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Alf Harding. Kesäkuun loppuun mennessä oli seuraan liittynyt jo 42 jäsentä. Ensimmäisenä harjoituspaikkana oli pieni hiekkakenttä aivan perustamispaikan lähellä, jossa pelattiin parina päivänä viikossa kesä -56. Syksyllä päästiin pelaamaan Kulosaareen Brändö Svenska Samskolan saliin. Saliin mahtui ainoastaan kaksi kenttää ja sen korkeuskin oli vain 5,5m. Ongelmana oli pari vuotta se, että toinen kenttäpääty oli kokonaan ikkunaa, joten näkyvyys oli melko surkea varsinkin ilta-auringon paistaessa saliin. Vasta parin vuoden päästä saimme pimennysverhot ikkunoihin, jolloin tilanne parani tältä osin. Sali oli seuran käytössä aina 80-luvun alkuun. Järjestettiinpä siellä 50- ja 60-luvulla muutamat kansalliset kilpailutkin.Into pelata kesällä jatkui, mutta pelisaleja ei ollut käytössä. Tämän vuoksi varasimme kesinä 1957-59 kaupungin ulkoiluvirastolta Herttoniemestä hiekkakentän, jonka kahdelle lentopallokentälle teimme sulkapallokentät ja pelasimme kahtena iltana viikossa. Kerran piti hakea poliisikin apuun, kun kentän vallannut lentopalloporukka ei suostunut laskemaan meitä pelaamaan vuorollemme. Seuralla on ollut oma merkki 60-luvun alusta lähtien (sininen D-kirjain, jonka perässä on kolme sulkaa). Merkkiä on tehty sekä metallisena, että kankaisena. Myöhemmin merkki on painettu pelipaitoihin ja verryttelypukuihin. Ensimmäinen seuran verryttelypuku hankittiin 60-luvun alussa ja se oli pohjaväriltään harmaa paitsi kaulus, hihansuut, "DRIVE" selässä ja merkki rinnassa sinisellä.

Kuva 1. Harjoitusten lomassa Vuosaaren Urheilutalon salissa v.1991. vas. Jari, Mika ja Lauri Eriksson.

Kuva 2. Pajulahden leirillä v.1980. Vasemmalla Ari Kinnunen (pj.v77-83) Ville sylissä, takana Lauri Eriksson, Tapani Aalto ja Tuomo Tennilä, seppele kaulassa Kari Suomalainen ja hänen vasemmalla puolellaan Ari Nyqvist.

Harjoitusolosuhteet paranivat

Harjoitusolosuhteet paranivat valtavasti, kun 50- 60-luvun vaihteessa päästiin pelaamaan Tähtitorninmäen tennishalliin yhdessä HBC:n ja Smashin kanssa. Halli muistutti melkoisesti nykyistä Glorian hallia. Television ottaessa hallin käyttöönsä muutaman vuoden päästä saatiin tilalle hankittua peliaikaa Ruskeasuon hallista, aluksi parina iltana viikossa. Hallin sulkapallotuntien käytöstä vastasi allianssi, johon kuuluivat edustajat Drivestä, Tapion Sulasta ja HBC:stä. Kunnon pelitilan saanti oli edelleenkin vaikeaa. Vihdoin v. 1973 seura sai suhteiden avulla peli-illan perjantaisin Vuosaaren yhteiskoululta. Monta vuotta jouduimme ennen joka harjoitusta piirtämään kenttien rajat (kulmat) liidulla tai teipillä ja lopetettuamme poistamaan ne. Vasta 80-luvulla saimme kaupungin maalaamaan rajat ja lisää pelitunteja salista. Kaupungin ruvettua säästämään 80-luvun lopussa, olemme itse siitä lähtien joutuneet järjestämään itse mm. ovien avaamisen, valvomisen ja siivouksen. Järjestimme tässä salissa 70-luvulla kahdet kansalliset sulkapallokilpailut. Vuosaaren Urheilutalo Oy:tä olimme perustamassa alusta asti (v.1972) ja ostimme neljä sen osaketta. Seuramme hallituksen jäsen Pekka Wesamaa valittiin sen rakennustoimikuntaankin. Urheilutalo avattiin v. 1981 ja siitä lähtien siellä on pelattu kuudella kentällä kahtena-kolmena päivänä viikossa. 1998-99 pelikaudella vain tiistaisin (Kuva 1). Seuralla on tätä nykyä omia pelitunteja Vuosaaren Urheilutalon, Vuosaaren Yläasteenkoulun, Salmisaaren, Maunulan väestönsuojan ja Malmin urheilutalon halleissa yhteensä n. 100 pelikenttätuntia viikossa. Näistä tunneista n. kolmannes on varattu junioreille.

Kuva 3. Pajulahden leirillä v.1987. Räiskäleen paistossa rantakalliolla.

Kuva 4. Pajulahden leirillä v.1991. Ryhmäkuvassa harjoitusten lomassa. Takana keskellä seuran entisistä puheenjohtajista Markku Lepistö ja Tapani Aalto.

Rahoitus oli työn takana ja se hidasti juniorivalmennuksen lisäämistä

Alkuvuosina kilpailu- ja junioritoiminta jouduttiin rahoittamaan kokonaan jäseniltä saaduilla jäsen- ja pelituntimaksuilla. 50- ja 60-luvulla seura rahoitti toimintaansa osittain ostamalla teatterinäytöksiä useimmiten Intimiteatterista ja yleensä puolet paikoista. Johtokunnan jäsenet "pakkomyivät" sitten liput voitolla. Silloin järjestettiin myös ohjelmallisia pikkujoulujuhlia mm. ravintoloissa, seurojen taloissa ja upseerikerholla (Kuva 5). Laulumiesten ravintola oli usein käytössä, missä seurassamme tuolloin pelannut Lasse Liemolakin hauskutti meitä kerran. Juhlien järjestelyissä olivat aktiivisesti mukana mm. Anna-Liisa Rontu ja Marita Keskinen. Vasta 60-luvun loppupuolelle aloimme saada kaupungilta pientä avustusta. Varsinaisia junioriharjoituksia seura alkoi pitää vasta 60-luvun loppupuolella Brändö Svenska Samskolan salissa ja aluksi vain kerran viikossa. Merkittävästi rahoitustilanne parani 80-luvun puolivälissä kaupungin avustusten kasvamisen myötä. Tämän jälkeen kehityskelpoisia junioreita on voitu tukea paremmin ja järjestää heille tarvittava määrä harjoituksia, jolloin tuloksiakin alkoi näkyä (Kuva 6).Parin viimeisen vuosikymmenen aikana nuorimpien junioripelaajien määrän lisäännyttyä, on pikkujoulujuhlia järjestetty lähinnä perhetapahtumina mm. hiihtomajoilla.

Kuva 5. Seuran pikkujoulujuhlassa v.1962. Takana seisomassa Helmer Tuominen ja oikealla istumassa Erkki Ant-Wuorinen (pj. v.62).

Kuva 6. Seuran juniorit, jotka voittivat liiton ikäkausimestaruudet kaksinpeleissä Porissa v. 1984. Vasemmalta Jyri Aalto (pk-16), Pia Pajunen (tk-16) ja Mika Eriksson (pk-14).

Seuran vuosikokoukset ja jäsenmäärä

Ensimmäisten 20-vuoden aikana seuran vuosikokoukset (yksi /vuosi) järjestettiin pääasiassa ravintoloiden tms. kabineteissa ja seura tarjosi osanottajille ruuan. Kokouksissa oli läsnä yleensä n. 15-25 henkeä. Viimeisten parin vuosikymmenen aikana on vuosikokoukset (kaksi/vuosi) järjestetty melkein poikkeuksetta Ruskeasuon palloiluhallin kahvion takahuoneessa ja useimmiten lähes vain johtokunnan voimin. Seuran jäsenmäärä on vaihdellut 15 ja 295 välillä. Nyt jäseniä on vain n. 150, sillä paljon harjoitteleville kilpa- ja junioripelaajille on viime vuosina varattu suurempi osa saliajasta kuin huippujäsenmäärän aikana. Vaihtuvuus jäsenistössä on ollut suurehko. Esimerkiksi vuosina 1956-1972 seuraan liittyi 509 jäsentä, mutta v.1972 lopussa meitä oli vain 90. Näistä vain kymmenen on edelleen jäsenenä (kis. sivu 2).

Pelattiin seuraotteluja

Seura pelasi seuraotteluja vuosina 1963-1976 Tukholmalaista sulkapallon mahtiseuraa Stockholms Spårvägarnas Gymnastik och Idrotsförening:iä (SSGoIF) vastaan viitisentoista kertaa vuoroin Helsingissä ja Tukholmassa (Kuva 7). Mukana oli tavallisesti lähes kaikki seuran kilpapelaajat (7-20 pelaajaa). Ensimmäinen ottelu pelattiin Helsingin urheilutalossa Kalliossa. Vieraiden majoituksen saimme järjestettyä Kulosaaren kartanoon. Kartano oli tuolloin Helsingin kunnantyöntekijäin käytössä ja kun kerroimme vieraidemme olevan Tukholman liikennelaitokselta, saimme sen ilmaiseksi. Tässä ottelussa yhdeltä ruotsalaiselta katkesivat nivelsiteet nilkasta ja hänen jalkansa kipsattiin (Kuva 8). Otteluihin lahjoitetusta kiertopalkinnoista yhden voitti omakseen Spårvägen, toisen Drive, kolmannen jäädessä ratkaisematta otteluiden loppuessa molemmille sopivien ottelupäivien puuttuessa. Eräs muistorikas seuraottelumatka tehtiin v.1975 Ruotsiin laivalla. Oli kova lounaissyysmyrsky (23 m/s), monet voivat pahoin ja nukkumisesta ei tahtonut tulla mitään. Tukholmaan laiva saapui kaksi tuntia myöhässä. Ehdimme pelipaikalle Spårvägenin halliin juuri ennen ottelun alkamista. Siinä tiesi, missä kunnossa olimme ja hävisimme ottelun. Koimme myös kielivaikeuksia. Yhdessä ottelussa pelasi Jari Eriksson pk-12-luokan ottelua. Pelattiin kolmatta erää (ei ollut tuomaria). Jari luuli voittaneensa ottelun ja meni kättelemään ruotsalaista, mutta tämä sanoi "nej-nej" ja jotain muuta. Peli jatkui, Jari luuli taas voittaneensa ottelun, mutta sama toistui. Sitten voitettuaan pisteen ruotsalainen hyppäsi ilmaan ja huusi "jag vann" ja siihen ottelu päättyi!

Kuva 7. Seuraottelusta SSGoIF-DRIVE Tukholmassa v.1965. Takarivissä vas. Anna-Liisa Rontu, Lauri Eriksson, Kari Laakso, Kalevi Vartio, Pertti Pekkonen, Matti Vilkman (pj. v.66) ja Pekka Wesamaa (pj. v.71-72).

Kuva 8. SSGoIF:n pelaajia majapaikkansa, Herttoniemen kartanon, edessä v.1963.

Seuran pelaajien menestys kilpailuissa

Kun seura perustettiin v.1956 oli Suomessa vain puolikymmentä toimivaa sulkapalloseuraa ja peliluokkiakin oli vain A ja B. Seuran ensimmäiseksi A-luokan pelaajaksi nousi Lauri Eriksson v. 1960 voitettuaan B-luokan SM:n. 60-luvulla seuran jäsenistä nousi A-luokkaan vielä Matti Vilkman, Pekka Wesamaa ja Kalevi Vartio. Naisista Marianne Grönroos nousi ensimmäisenä driveläisenä A-luokkaan 70-luvun alussa. Valioluokka perustettiin Suomessa vasta 70-luvulla. Seuran ensimmäiset valioluokan pelaajat olivat Heikki Holvikari v.80, Kari Suomalainen v.82, Jari Eriksson v.83 (ollut sulkapalloliiton valioluokan rankinglistoilla siitä lähtien) ja Nina Sundberg v.83.Seuran nykyiset valioluokan pelaajat ovat miehissä Jyri Aalto, Olli Aalto, Jari Eriksson, Ilkka Halonen, Ville Kinnunen, Henry Norio, Ilkka Nyqvist ja Kari Suomalainen sekä naisissa Saara Hynninen, Riikka Nyqvist, Pia Pajunen ja Nina Koho (os. Sundberg) ja Noora Virta. Saara Hynninen on nuorin Suomessa valioluokkaan noussut sulkapalloilija.Seuran heikohkon rahoitus- ja huonon salitilanteen vuoksi ei varsinkaan junioreille pystytty ensimmäisten parinkymmenen vuoden aikana järjestämään riittävästi harjoittelumahdollisuuksia. Tilanne parani merkittävästi mm. kaupungin apurahojen lisääntymisen ja salitilanteen parantumisen vuoksi vasta 80-luvun alussa. Tämän vuoksi seuran jäsenet pystyivät menestymään SM-kisoissa vasta niinkin myöhään kuin 80-luvulla. Ensimmäiset ikäkausimestaruudetkin voitettiin vasta v.1976 ja 1977 Jari Erikssonin toimesta pk-12 luokassa. Tätä parempi menestys saavutettiin kolmen kp-ikäkausimestaruuden turvin vasta v. 1984 (Kuva 6). Ensimmäisen Suomen mestaruuden seuran jäsenistä voitti mk-38 luokassa Matti Vilkman v. 1975 ja saman seuraavana vuonna Lauri Eriksson . Ensimmäisen avoimen luokan SM:n voitti Heikki Holvikari (Kuva7) v. 1983 miesten kaksinpelissä. Samana vuonna Jari Eriksson voitti SM:t mk-18 ja mn-18 luokissa ja Nina Sundberg nk-18-luokassa. Seuraavan nuorten SM:n voittivat Jyri Aalto ja Mika Eriksson vasta v. 1988 mn-18-luokassa. Lisäharjoittelumahdollisuudet alkoivat tämän jälkeen tuottaa tulosta. 80-luvun puolivälin jälkeen ovat useita Suomen mestaruuksia saavuttaneet Pia Pajunen (2) ja Nina Sundberg (6) naistenpeleissä (Kuva 9) sekä Jari Eriksson parinaan Jyri Aalto (kuva 10) yhden mn-pelissä (v.1995). V. 1998. Nuorten ja ikäihmisten luokissa on 90-luvulla voitettu lukuisia Suomen mestaruuksia. Erikoisesti voidaan mainita Jorma Wibergin useat ikämies-kp mestaruudet ja Tuomo Tennilän ikämies-np-mestaruudet. Kuluvana vuoden (99) SM-kisoissa Jyri Aalto voitti mk-V:n ja Ilkka Nyqvist ja Ville Kinnunen voittivat mn-V:n mestaruudet ja lisäksi Jari Eriksson oli mn-V:n hopealla. Driven joukkue (Kuva 12) voitti sulkapallon I-divisioonan v.1959 ja on pelannut siitä lähtien yhtäjaksoisesti Suomenmestaruussarjassa. Seura saavutti v.1960-96 aikana yhden joukkuehopean ja muutaman -pronssin, mutta sen jälkeen Drive on voittanut kaikki kolme joukkuemestaruutta ja on tätä nykyä hallitseva mestari. Vuoden 1999 mestarijoukkue (Kuva 13). Joukkuemestarina Drive on edustanut Suomea 1987 ja 1988 seurajoukkueiden EM-kisoissa Irlannissa ja Tšekissä. Seura on kummallakin kerralla sijoittunut alkulohkossaan toiseksi häviten kummallakin kerralla ainoastaan lohkonsa voittajalle, jotka puolestaan selvisivät hopealle ja mestariksi.

Kuva 9. Seuran menestyksekkäimmät naispelaajat Nina (Koho) oas. Sundberg ja Pia Pajunen vastaanottamassa mestaruusmitalejaan Sulkapalloliiton kunniapuheenjohtajalta Anders Segercrantzilta v.1985.

Kuva 10. Jari Eriksson ja Jyri Aalto Finnish Openissa v.1991.

Kuva 11. Seuran ensimmäisen yleisen luokan Suomen mestari Heikki Holvikari vasemmalla.

Kuva 12. Driven SSuL:n joukkuemestaruussarjaan nostanut joukkue Brändö Svenska Samskolan salissa v.1959, vasemmalta Matti Vilkman (pj. v.69), E. Sarkkinen, Einer Lindroos (pj.v.60-61), Lauri Eriksson (pj.v.64-68 ja 73-76).

Kuva 13. Vuoden 1999 mestarijoukkue.

Seuran ansioituneet toimihenkilöt

Driven pitkäaikaisina puheenjohtajina ovat toimineet Lauri Eriksson, Ari Kinnunen ja Tapani Aalto. 60- ja 70- luvuilla eri tehtävissä toimivat pitkään Matti Vilkman ja Seppo Lindeman. Pitkäaikaisina pelaajina, valmentajina ja muissa seuran tehtävissä ovat toimineet ja toimivat edelleen Lauri Eriksson (vuodesta 1956) ja Ari Nyqvist (vuodesta 1965).Seuran pienoislippu luovutettiin 10-vuotisjuhlissa seuraaville seuran jäsenille: Einer Lindroos, Helmer Tuominen ja Onni Sundqvist sekä 20-vuotisjuhlissa seuraaville seuran jäsenille: Lauri Eriksson ja Matti Vilkman. Seuran kunniajäseneksi valittiin seuran 25-vuotisjuhlakokouksessa Lauri Eriksson ja hänet valittiin seuran kunniapuheenjohtajaksi 40-vuotisjuhlakokouksessa 1996. Sulkapalloliiton toimintaan ovat seuran jäsenistä pitkään osallistuneet Tuomo Tennilä mm. liittohallituksen jäsenenä, puheenjohtajana, toiminnanjohtajana ja Sulkapallolehden päätoimittajana sekä Lauri Eriksson liitohallituksen jäsenenä, erotuomarina ja tilintarkastajana ja Ari Kinnunen mm liitohallituksen jäsenenä, kilpailuvaliokunnassa ja erotuomarina. Kaikki jatkavat joissakin toimissa edelleenkin.SSuL:n ansiomerkin ovat saaneet Tuomo Tennilä ja Lauri Eriksson v.1994. Vuonna 1995 myönsi SSuL:n anomuksesta opetusministeriö T. Tennilälle Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun hopeisen ansioristin ja L. Erikssonille ansiomitalin kullatuin ristein.

Lopuksi

Sulkapalloseura Drive ry on ollut yksi Suomen suurimmista ja aktiivisimmista sulkapalloseuroista koko toimintakautensa ajan. Seuran jäseniä on osallistunut lähes seuran perustamisesta lähtien mm. Sulkapalloliiton toimintaan ja kaikkiin SM-kisoihin. Muutamat ovat edustaneet Suomea myös sulkapallon Pohjoismaiden, Euroopan sekä maailman mestaruuskilpailuissa. Drivellä on tällä hetkellä useita Suomen mestareita sekä avoimissa että ikäkausiluokissa ja lisäksi joukkuemestaruus puolustettavana. Laakereilla ei kuitenkaan saa ryhtyä lepäämään vaan harjoittelua ja muuta toimintaa pitää jatkaa tehokkaasti saavutettujen asemien säilyttämiseksi ja parantamiseksi. Seura on järjestänyt aikaisemmin toimintansa 10-vuotisjuhlat ravintola Sillankorvassa, 20-vuotisjuhlat ravintola Haikaranpesässä, 25-vuotisjuhlat Hotelli Hesperiassa ja 30-vuotisjuhlat Puotinkylän kappelissa. 40-vuotista toimintaansa Drive juhli marraskuussa 1996.